Automatka Virossa: Kaakkois-Viro

Kaakkois-Viro on säilyttänyt vahvan kulttuuriperinteensä. Sen sykkivä keskus on Tartto, josta kannattaa tehdä retki lähiseudulle. Lähdit mihin päin tahansa, löydät mielenkiintoista koettavaa. Katso vinkkimme omatoimiseen Kaakkois-Viron automatkaan.

Tartto–Peipsi-järvi–Otepää–Tallinna 4–5 pv

Matkaohjelmaesimerkki:

Päivä 1: Lähtö Helsingistä klo 9.00, saapuminen Tallinnaan klo 11.15, ajomatka Tarttoon, yöpyminen Tartossa (Hotell Dorpat/Lydia Hotel/V Spa Hotel & Conference Centre)
Päivä 2: Päivä Tartossa, yöpyminen Tartossa (ks. yllä)
Päivä 3: Päivä Tarton seudulla, yöpyminen Tartossa (ks. yllä)
Päivä 4: Paluu Tallinnaan, vapaavalintainen yöpyminen Tallinnassa tai paluulähtö Helsinkiin klo 18.30
Päivä 5: Paluulähtö Helsinkiin klo 12.00/klo 18.30

Pikku poika ja tyttö hymyilevät männyn oksien lomassa. Taustalla näkyy veden raja. — Road tripillä voi pienen lepotauon pitää melkein missä vain.

Päivä 1

Tallinnasta Tarttoon

Isossa rakennuksessa on massiivinen pylväikkö. Pylväissä on näyttelyteoksia. — Viron Kansallismuseo ERM on jo rakennuksena vaikuttava.

Päivä 2

ERM, AHHAA sekä ihana Emajoki

Kaupungin matkailullinen lippulaiva on Viron kansallismuseo, Eesti Rahva Muuseum eli ERM (kuva yllä). Se on jo rakennuksena mykistävä – ERM on rakennettu neuvostoaikaisen lentotukikohdan kiitoradan päälle. Museolla on kaksi pysyvää näyttelyä: ”Kohtaamiset” ja "Uralin kaiku".

"Kohtaamiset" kuvaa vuosien varrella tapahtuneita muutoksia virolaisessa arkielämässä. Niitä tarkastellaan helposti lähestyttävästi erilaisten kulttuuri- ja sosiaaliryhmien näkökulmista. ”Uralin kaiku” on omistettu suomalais-ugrilaisille kansoille ja se antaa perusteellisen katsauksen näiden kansojen perinteisiin ja rituaaleihin.

Tiedekeskus AHHAAssa voi siirtyä aivan toisenlaiseen tunnelmaan – keksintöhattu päähän ja iloitsemaan erilaisista tieteenteon leikkimielisistä tehtäväpisteistä (ks. kuva ylhäällä). AHHAA sopii niin lapsille kuin aikuisille, kuten myös Tarton observatorio ja nostalginen lelumuseo. Iästä riippuen lapset tykkäävät myös näistä: Ylösalainen talo, Tagurpidi Maja, sekä Lõunakeskuksen sisäseikkailukeskus ja Tarton ulkoseikkailupuisto. Lõunakeskus on muuten eteläisen Viron suurin ostoskeskus.

Kaupungissa on helppo vaeltaa siirtyen tunnelmasta toiseen omatoimisesti tai opastetulla kierroksella: yliopistoalue ja historiallinen keskusta huokuvat historiaa.

Tartolla on ollut tärkeä rooli Viron kulttuurin ja kansallisen identiteetin kehityksessä. Paikallisen yliopisto kasvattama ensimmäinen kansallinen eliitti, ensimmäiset sanomalehdet ja kulttuuriyhdistykset ja kansallisteatteri – kaikki aloittivat työnsä täällä. Myös ensimmäinen kansallinen laulujuhla pidettiin Tartossa.

Tyynesti virtaava Emajoki puolestaan rauhoittaa ja houkuttelee kulkijan vaikkapa jokirannan viherterapiaan Tarton yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan (ks. kuva yllä).

Kannattaa pitää mielessään myös Viron maatalousmuseo - siellä on harvempi käynyt. Se sijaitsee Ülenurmen kartanossa Tartomaalla, lyhyen ajomatkan päässä Tartosta. Museo järjestää myös perinteisiä ja modernimpia perhetapahtumia.

Lisätiedot ja koordinaatit

Useita nippuja keltaisia, valkoisia ja punertavia sipuleita riippuu kuivumassa. — Värikkäät sipuliniput ovat tuttu näky Sipulitiellä kesäisin.

Päivä 3

Sipulitieltä Otepäähän

Tarton matkaan kannattaa liittää käynnit lähiseudun vähemmän tunnetuilla, mutta mielenkiintoisilla aluella – tutustu esimerkiksi Sipulitien, Setomaan ja Otepään ihmisiin sekä kohteisiin.

Sipulitie (n. 50 km/suunta Tartosta)

Kun Tartosta jatkaa matkaa kohti koillista päätyy Peipsin alueelle ja mm. Sipulitielle. Voit aloittaa tutustumisen Peipsimaan vierailukeskuksessa Kolkjassa tai pikkuruisessa Liivin museossa Rupsissa. Alueelta löytyy aristokraattisia kartanoita, perinteistä torikulttuuria ja monivärisiä mökkejä, jotka reunustavat kylien läpi luikertelevaa kuuluisaa Sipulitietä.

Sipulitiellä yhdistyy kaksi kansallisuutta, virolaisuus ja venäläisyys, sekä kolme kulttuuria: baltiansaksalainen kartanokulttuuri, virolainen talonpoikais- ja venäläisten vanhauskoisten kulttuuri. Jokapäiväisessä elämässä voi edelleen aistia aitoa paikallista perinnettä. Vanhauskoiset ovat alueen uskonnollinen vähemmistö. Heidät tunnetaan ahkerina ja taitavina kalastajina sekä innokkaina sipuliviljelijöinä, siitä nimi, Sipulitie. Loppukesäisin järjestetään sipuli- ja kalamarkkinoita sekä muita ruokatapahtumia, kuten Sipulitien kalabuffet-päivä 29.4.23. Tämä tapahtuma on nimestään huolimatta pop-up-kahvilatapahtuma. Seisovaa pöytää ei ole siis luvassa vaan runsaasti herkkuja muulla tavoin tarjottuna.

Mainio vierailukohde on myös taianomainen Alatskiven linna (ks. kuva yllä). Voit osallistua opastetulle kierrokselle ja tutustua yläkerrassa Viron kuuluisimman säveltäjän Eduard Tubiinin elämään ja tuotantoon. Linnan kellarissa on keramiikkapaja. Voit tutkia myös linnan puistoa ja kulttuurimaastoa tai jaloitella 4,5 km kiertokävelyllä. Perinteiset Alatskiven antiikkimarkkinat järjestetään vuosittain heinäkuussa (8.7.2023).

Setomaa (n. 100 km/suunta Tartosta)

Aivan Viron kaakkoiskulmasssa, Viron ja Venäjän rajan molemmin puolin, sijaitsee alue nimeltä Setomaa. Sen omaleimaisten asukkaiden (setot/setukaiset) kieli eroaa vironkielestä ja on vokaalisoinnultaan varsin lähellä suomea. Vahvana säilyneelle kulttuurille tyypillistä ovat leelo-laulanta, näyttävät kansallispuvut, omintakeinen ruoka, ortodoksiuskonto sekä hahmo nimeltä Peko (Pekko).

Setukaiset pitävät vuosittain elokuun ensimmäisenä lauantaina Seto kuningriigi päiv -nimisen (Seto-kuningaskunta) tapahtuman (5.8.23), johon osallistuminen on todellinen syväsukellus alueen elämänmenoon. Muulloin siihen voi tutustua esim. Obinitsan setukaisten museopirtissä tai kotiseutuhenkisessä Saatsen setukaismuseossa.

Siellä täällä näkee tsasounia ja alueella liikkuessaan voi huomaamatta ajautua ”Saatsen saappaassa” Venäjän puolelle – silloin ei kannata pysähtyä, sillä kyseessä on raja-alue, jonka halki saa kulkea vain pysähtymättä joko autolla tai pyörällä..

Elokuussa vietetään myös Lüübnitsan sipuli- ja kalamarkkinoita (26.8.2023)

Otepää (n. 50 km/suunta Tartosta)

Pohjois-Viron tasamaastoon tottuneelle maan eteläosien erilaisuuden ymmärtää vasta paikan päällä: kukkulat ja laaksot vuorottelevat maisemassa. Otepään rauhallisessa pikkukaupungissa viihtyvät urheilijoiden lisäksi myös romantikot ja valokuvaajat.

Kuvauksellisia maisemia, latuja, retki- ja pyöräilypolkuja, melontareittejä, golfia ja frisbeegolfia, urheilutapahtumia lapsille ja aikuisille. Otepäätä voitaisiin kutsua Viron urheilupääkaupungiksi, joten suunnittele sinne aktiviteettipäivä mieltymystesi ja vuodenajan mukaan. Käy ihailemassa maisemia hyppyrimäen näkötornissa (jos uskallat, katso kuva alla) tai vietä vauhdikas päivä Pühajärven rannalla. Otepään keskusaukiolla voi piipahtaa myös matkailuneuvontaan ja tutustua Viron sinimustavalkoisen lipun historiaan.