Luontomatkalle Viroon
Tiesitkö, että pinta-alaltaan hieman Tanskaa suuremmasta Virosta noin puolet on metsää? Selvää on siis, että 45 339 neliökilometrin etelänaapurissa on monta mielenkiintoista kohdetta luontomatkalla koluttavaksi. Viro on Euroopan harvimmin asuttuja maita. Nautit rauhassa luonnon tarjoamista elämyksistä.
Matkailijan hurmaavat mm. Viron komeat mäntymetsät ja vaikuttavat suomaisemat. Metsissä kasvaa suomalaisiin verrattuna useammin esimerkiksi tammia, saarnia ja lehmuksia. Viro kuuluu myös harvoihin eurooppalaisiin maihin, joissa ilves ja karhu elävät vielä luonnossa. Ne pelkäävät ihmistä ja kulkevat mieluiten omia polkujaan. Matkailijan ei kannata niistä huolestua.
Viron rannikkoseudulla voi ihailla Itämeren upeutta ja vahvaa saaristolaiskulttuuria. Muissa Baltian maissa ei sellaista ole. Saaria on yli 2000 ja niissä eletään maalaismaisen elämäntavan mukaisesti.
Vaellusreittejä jokaisen makuun
- Lyhyet vaellusreitit ja polut.
- Viron metsähallituksen RMK:n pitkät, satojen kilometrien reitit.
- Rannikon vaellusreitti, joka jatkuu Viron ja Latvian läpi.
- Lapsiperheille sopivat reitit eri puolilla Viroa.
- Pirita-Vastseliina -pyhiinvaellusreitti.
Kokeile ainakin näitä – kohdevinkit luontomatkalle Viroon
Helppo tapa tutustua Viron luontoon on lähteä kansallispuistoon, luontopolulle tai muuhun luontokohteeseen. Viron pinta-alasta kansallispuistoja ja suojelualueita on noin viidennes. Esittelemme alla luontokohteita, joista luontomatkailu Virossa on helppo aloittaa. Jokamiehen oikeudet ovat pääosin Virossa samat kuin Suomessa: luonnossa voi liikkua vapaasti hyviä tapoja noudattaen ja esimerkiksi marjastaa ja sienestää. Kannattaa kuitenkin pitää silmällä poikkeusinfoja erityisesti luonnonsuojelualueilla ja kansallispuistoissa. Lisätietoa englanniksi löydät täältä.
Vinkit ovat vain pintaraapaisu ja lisää niitä löydät esimerkiksi Visit Estonian verkkosivuilta. Suosittelemme henkilöauton ottamista matkaan mukaan. Sillä saavutat kohteet kätevimmin. Julkisilla liikennevälineillä joudut näkemään hieman vaivaa, jotta pääset määränpäähän ja takaisin. Kunkin kohteen esittelystä löydät myös linkin hotellipakettimatkoihin lähellä sijaitsevaan kaupunkiin. Voit siis halutessasi yhdistää kaupunki- ja luontoloman ja hyppää mukaan slow travel -trendiin omalla tyylilläsi.
Muistathan kunnioittaa luontoa reissullasi. Hyvää matkaa!
Jägalan ja Keilan vesiputoukset
Noin 30 minuutin automatkan päässä Tallinnasta löytyy kaksi komeaa vesiputousta. Tallinnasta itään sijaitsee Jägalan vesiputous, joka on Viron korkein luonnollinen vesiputous. Se on lähes 8 metriä korkea ja 50 metriä leveä. Vesiputous sijaitsee Jägalan joen alajuoksulla Ruuan kylässä ja on upea myös talvella: vesimassat jäätyvät jääpuikkoseinämäksi. Myös Tallinnasta länteen lähdettäessä löytyy vesiputous. Keila-Joan kylässä sijaitsee nimittäin Keilan vesiputous, joka on 6 metriä korkea ja kymmeniä leveä.
Kuva: Jägalan vesiputous
Pakrin majakka, Pakrin niemimaa
Pakrin niemimaan karunkauniilta kalkkikivirannikolta avautuu kaunis näkymä Suomenlahdelle. Niemen kärjessä sijaitsee vuonna 1889 valmistunut Pakrin majakka, joka on edelleen toiminnassa ja siellä on mahdollisuus vierailla. Varmista vierailu etukäteen. Pakrin niemimaa on myös lintujen suosimaa pesimäaluetta. Niemimaa oli neuvostoajalla suljettu, koska siellä oli sotilastoimintaa. Pakrin majakka sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Tallinnasta.
Lahemaan kansallispuisto
Lahemaa on Viron vanhin ja laajin kansallispuisto ja sen luonto on moninainen Suomenlahden rannikon lahdenpoukamista hiekkarantoihin ja mäntymetsiin sekä suoalueisiin ja siirtolohkareisiin. Suosittu retkeilyreitti on esimerkiksi Virun rämeen luontopolku, joka on pituudeltaan 3,5 km (koko kierros 6 km). Suon yli kulkevat pitkospuut ja keskellä on näkötorni. Kansallispuiston vierailukeskus sijaitsee Palmsen kartanolla Palmsessa. Tallinnasta ajaa Lahemaalle noin tunnissa.
Soomaan kansallispuisto
Soomaa on laajoja soita, jokia ja niittyjä. Tämä kansallispuisto tunnetaan "viidennestä vuodenajasta", Soomaan tulvasta: matalimmat tiet ja metsät peittyvät veteen lumien sulamisen ja sateiden seurauksena. Vene tai kanootti on tuolloin ehdoton. Hüpassaaren 5 km pitkä luontopolku on suosittu. Se kulkee Kuresoon suolle ja matkalla on pitkulaisia suonsilmäkkeitä. Kansallispuiston vierailukeskus sijaitsee Tõramaassa, Tipussa. Sieltä lähtee mm. helppo majavareitti, joka johtaa majavien patojen luo. Pärnusta on vierailukeskukselle noin 45 minuutin ajomatka.
Otepään luonnonpuisto
Otepään luonnonpuisto on kumpuilevien, kesäisin vehreiden järvimaisemien aluetta. Lukuisista järvistä tunnetuin lienee Pühajärv, jota pidetään maan kauneimpana. Mikset poikkeaisi juuri Pühajärven luontopolulle, jolla tutustut järveen ja sen ympäristöön. Polulla on mittaa 14 km ja se alkaa luonnonpuiston vierailukeskuksen tuntumasta, joka sijaitsee Otepään Kolga Teella. Pühajärven luonnonpuisto on Viron suurin maisemansuojelualue. Tartosta on vierailukeskukselle noin 40 minuutin ajomatka.
Kekkosen retkipolku
Presidentti Urho Kekkonen vieraili epävirallisesti Neuvosto-Virossa vuonna 1964 ja kävi tuolloin myös Etelä-Virossa. Innokasta hiihtomiestä varten tehtiin Käärikun urheilukeskuksen ympäristöön 17 km pitkä latu, jonka Kekkonen hiihtikin. Hänen mukaansa nimetty reitti on nykyään noin 15 km pituinen ja ympärivuotisessa käytössä. Se kulkee mm. Harimäen, Otepään ylängön korkeimpiin kuuluvan kohdan, kautta. Polun vieressä on siellä näköalatorni. Kekkosen mukaan on nimetty myös sauna Käärikun urheilukeskuksessa.
Pidätämme oikeuden muutoksiin.