Eckerö Linen kesäsesonki onnistui ja investoinnit energiatehokkuuteen jatkuivat

Helsinki-Tallinna-reitillä liikennöivän Eckerö Linen matkustajaliiketoiminta kehittyi vakaasti tammi-syyskuussa 2026. Eckerö Line kuljetti m/s Finlandia- ja m/s Finbo Cargo -aluksillaan tammi-syyskuussa yhteensä yli 1,5 miljoonaa matkustajaa. Matkustajamäärään vaikutti m/s Finlandia-aluksen telakointi alkuvuodesta 2026, jonka aikana alus oli poissa liikenteestä noin kolme viikkoa. M/s Finlandia jatkoi tammi-syyskuussa Helsinki-Tallinna-reitin suosituimpana aluksena matkustajamäärällä mitattuna.

Myös yhtiön rahtiliiketoiminnan kehitys oli positiivista. Eckerö Linen kuljettamasta rahdista jo 60 % kulkee Finbo Cargolla Vuosaaren satamasta Viron Muugaan, välttäen keskusta-alueiden ruuhkat sekä Helsingissä että Tallinnassa. Vuosaari-Muuga-yhteyden suosio on kasvanut vuosi vuodelta.

”Olemme hyvin tyytyväisiä onnistumiseemme Eckerö Linelle tärkeänä kesäsesonkina. Erityisesti ulkomaiset matkailijat löysivät viime kesänä Suomeen ja myös meidän laivoillemme. Energiatehokkuutta parantavat investointimme lukeutuvat nekin raportointikauden ilonaiheisiin: keväällä käyttöönotettu m/s Finlandian akkuratkaisu teki m/s Finlandiasta Suomenlahden ensimmäisen hybridilaivan, ja m/s Finbo Cargo hyödyntää nyt aurinkoenergiaa”, kertoo Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen.

Eckerö-konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on kokonaan sähköinen laivaliikenne. Eckerö Line otti keväällä 2026 merkittävän askelen kohti liikennöintinsä sähköistymistä ja kestävämpää merenkulkua, kun m/s Finlandialle asennettiin hiilidioksidipäästöjä pienentävä akkuratkaisu. Tavoiteltu vähennys polttoaineen kulutuksessa on noin 3 %:n suuruusluokkaa, eli m/s Finlandia käyttää jatkossa noin 500–600 tonnia vähemmän polttoainetta vuodessa.  

Eckerö Linen toiselle alukselle m/s Finbo Cargolle asennettiin 120 aurinkopaneelia kesällä 2026. Paneelien odotetaan tuottavan vuodessa energiaa noin 70 MWh:n verran, mikä vastaisi noin 15 tonnin polttoainesäästöä. Solel Ålandin asentama järjestelmä on suunniteltu siten, että sen kapasiteettia on mahdollisuus kasvattaa tulevaisuudessa.

”Seuraava askel laivaliikenteen sähköistämisen osalta on jo työn alla, kun investoimme pikalatausjärjestelmiin Helsingin ja Tallinnan satamissa tämän vuoden loppuun mennessä. Pikalatauksella akku on mahdollista ladata nopeasti, jokaisella satamakäynnillä. Investointimme ovat merkittäviä sekä ympäristön kannalta että taloudellisesti, kun vuoden aikana kaksinkertaistunut laivapolttoaineen hinta haastaa kannattavuuttamme”, Taru Keronen sanoo.

Eckerö-konserniin kuuluu Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöivän Eckerö Linen lisäksi Ahvenanmerellä operoiva Eckerö Linjen sekä Saaristomerellä toimiva Eckerö Link.

Tammi–syyskuussa 2026 Eckerö-konserni kuljetti yhteensä 2 362 502 matkustajaa ja 154 665 rahtiyksikköä. Matkustajamäärä laski edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta 5 prosenttia ja rahtimäärä 1 prosentin pääasiassa m/s Finlandian tammikuisen suunnitellun telakoinnin vuoksi. Helmikuusta 2026 lähtien rahtimäärät kasvoivat 2 prosenttia ja saavuttivat ennätystason helmi–syyskuussa.

Eckerö-konsernin liikevaihto oli 178,0 miljoonaa euroa (181,1 miljoonaa euroa), ja liiketulos 3,3 miljoonaa euroa (21,6 miljoonaa euroa). Liiketulos heikkeni pääasiassa kasvaneiden polttoaine- ja päästöoikeuskustannusten takia. Katsauskauden tulokseen vaikuttivat myös m/s Finlandian telakointiin sekä m/s Eckerö Linkin liikennöinnin aloittamisen valmisteluihin liittyneet kustannukset.

Eckerö Line on panostanut vuoden 2026 aikana asiakaskokemukseen uudistamalla sekä m/s Finlandian että m/s Finbo Cargon matkustajille tarkoitettuja tiloja. 

”Asiakkaidemme palaute m/s Finlandian uudesta, 150-paikkaisesta Horizon Seats -alueesta sekä kahvilan laajennuksesta on ollut todella hyvää. Myös Buffet Eckerössä tilojen uudistettu ilme on koettu raikkaaksi ja kutsuvaksi ja uudet ruokalistamme ovat saaneet paljon kiitosta. Buffetiin voi edelleen syntyä jonoja, mutta linjastojen uudistamisen ansiosta ne purkautuvat huomattavasti aiempaa nopeammin. Meillä ruokatuotteet kehittäminen on jatkuva prosessi, ja asiakkaiden palaute on siinä avainasemassa”, Taru Keronen korostaa.