Kauppalehti: Merikuljetuksia uhkaa jopa satojen miljoonien lisälasku
Kauppalehti kirjoittaa pääkirjoituksessaan 16.11.2023, kuinka EU:n Fit for 55 vaikuttaa merenkulkualaan ja sen kustannuksiin.
"Ensi vuoden alussa nähdään, miten radikaalisti EU:n energia- ja ilmastopaketti Fit for 55 iskee merenkulkualan kustannuksiin.
Meriliikenne liitetään teollisuuden päästökauppaan asteittain vuosien 2024–2026 aikana. Varustamojen vuotuisista päästöistä päästökaupan piiriin sisällytetään 40 prosenttia ensi vuonna, 70 prosenttia vuonna 2025 ja 100 prosenttia vuonna 2026.
Samoin meriliikenteen uusiutuvien polttoaineiden sekoitevelvoite kasvaa pikku hiljaa vuoden 2025 kahdesta prosentista vuoteen 2050 ollen silloin 75 prosenttia. Kaikki muutokset tuovat lisäkustannuksia liikenteeseen.
Ongelmana on se, että Suomen ulkomaankaupasta merikuljetusten osuus on 95 prosenttia, kun muissa EU-maissa osuus jää keskimäärin 30 prosenttiin.
Näin merikuljetuskustannusten nousu iskee suhteellisesti paljon pahemmin Suomen teollisuuden ja kaupan vientiin ja tuontiin verrattuna muihin jäsenmaihin tai edes Ruotsiin ja Viroon.
Kuljetus- ja huolinta-alan liitto toteaa komission ja liikenneministeriön laskelmiin perustuen, että EU:n päästökauppa, vaihtoehtoiset polttoaineet ja energiaverodirektiivin vaikutus tuovat merenkululle 500–700 miljoonan euron lisäkustannukset vuonna 2026 ja 800–1000 miljoonan euron kustannukset vuonna 2030.
Summat ovat ovat valtavia, vaikka kustannukset nousevatkin vähitellen. Keväällä iloittiin siitä, että komissio huomioi paketissaan myös Suomelle tärkeän talvimerenkulun aiheuttamat lisäkustannukset, mutta hyvitys jää kuitenkin vain 20–40 miljoonaan euroon vuonna 2026, ja 30–60 miljoonaan euroon vuonna 2030.
Laskelmat on tehty päästöoikeuden hiilidioksiditonnin sadan euron hinnalla. Laskelmat yliarvioivat siten hieman lisäkuluja. Tällä hetkellä päästöoikeuden tonnihinta pyörii hieman alle 80 eurossa. Hinta on kuitenkin nousussa, koska päästöoikeuksien määrä vähenee vuosi vuodelta.
Ongelmana onkin se, että samaan aikaan kun Suomen ulkomaankaupan näkymät ovat heikentyneet, ulkomaankaupan logistiikkaan tulee merkittäviä lisäkustannuksia. Rahtivolyymit vähenevät, mutta päästökaupan takia kuljetuskustannukset kasvavat.
Suomen tavaravienti ja -tuonti on laskenut kovaa vauhtia. Kappaletavaran merikuljetukset ovat vähentyneet tammi-syyskuussa 13,1 prosenttia ja konttikuljetuksissa 3,7 prosenttia. Suomen vienti on heikentynyt erityisesti euroalueelle.
Positiivista on kuitenkin ollut, että koronapandemian jälkeiset pari vuotta olivat huolinta- ja logistiikka-alalle selkeää kasvun aikaa. Huolinta-alan liikevaihto kasvoi viime vuonna jo noin 3,8 miljardiin euroon. Tämä kasvu on antanut alalle puskuria kestää ankeampia aikoja.
Selvää on, että maailmanlaajuiset ympäristöongelmat eivät ratkea sillä, että ne siirretään johonkin toiseen maanosaan. Eurooppakaan ei voi kuitenkaan ilmastosäännöillä laittaa kilpailukykyään umpikujaan.
Vähintä mitä julkinen valta voi tehdä, on saada biopolttoaineiden tarjonta vastaamaan asetusten myötä kasvavaan kysyntään. Tästä alalla on nyt suuri huoli."